Etelä-Konneveden Kansallispuisto

Melontaretki Konneveden Kansallispuiston halki

​

Etelä-Konneveden järvi, jonka pinta-ala on 122 km2 ja keskisyvyys 12,5 m, esittelee hyvin vaihtelevan maiseman laajoista vesialueista, kalliomuodostelmista ja saarista kapeisiin vesireitteihin ja lahtiin.

Järvi on ylpeänä Keski-Suomen maakuntakalan, luonnonvaraisen järvitaimenen koti.

 

Kansallispuiston tunnusmerkki ja villiluonto

​

Kansallispuiston tunnus on suuri kalasääski. Tämä muuttolintu saapuu etelästä, kun järvi sulaa huhtikuussa. Sen kanta Etelä-Konneveden kansallispuistossa on koko Suomen tihein, jossa se löytää elinikäisen parittelukumppaninsa kanssa pesäpaikan mäntyjen latvoista. Kalasääski ruokailee kaloilla, ne sukeltavat kovalla vauhdilla veteen ja tarttuvat kynsillään saaliiseen.

 

Kulttuuriperintö ja tieteellinen tutkimus

​

Tällä kansallispuistolla on suuri historiallinen ja kulttuurinen perintö, sillä se kuuluu Rautalammin muinaisiin vesireitteihin ja siellä sijaitsevat Toussunlinnan harvinaiset esihistorialliset kalliomaalaukset, jotka löytyvät kansallispuiston kaakkoisrannalta. Kalliomaalaukset ovat näkyvissä vain vedestä käsin, mikä tekee melontareitistä mielenkiintoisen.

​

Jyväskylän Yliopiston biologian- ja ympäristötieteiden laitos sijaitsee Konneveden rannalla. Konneveden tutkimusasema, on merkittävä nisäkkäiden, lintujen, selkärangattomien ja kalojen kokeellisen evoluutio- ja käyttäytymisekologian tutkimuksessa.